Tänään oltiin Huiman kanssa oman kerhon epävirallisissa tokoissa. Tarkoituksena oli itse treenata kokeenmomaista tilannetta, ja vahvistaa Huiman uskoa siihen, että kesken kokeenkin saattaa tulla palkkaa. Reissu oli täysi kymppi, vaikka pisteillä ei hirveästi juhlittukaan : )

Avoimessa luokassa oli Huiman lisäksi Buda ja Ida, joten paikallamakuuta ihan vieraiden koirien vieressä ei päästy harjoittelemaan. Ajattelin ottaa homman varman päälle varsinkin kun ryhmäpaikallamakuita ei olla harjoiteltu yli vuoteen(!) Huima sai olla reunimmaisena aika reilulla välillä Budaan. Menin muiden mukana piiloon, mutta palasin melkein saman tien n. 10 metrin päähän seisomaan loppuajaksi. Huima oli oikein hienosti, pää tassujen päällä melkein koko ajan. Hallin takaseinän ääntäminen sai Huiman kuikuilemaan taaksepäin, mutta käänsi päänsä heti takaisin ja ehtipä vielä laittaa kuonon maahan juuri kun tuli käsky palata koirien luokse. Sattuipa sopivasti kun pääsin palkkaamaan siitä. Ohjaajalta Huimalle kymmenen pistettä.

Ennen muita liikkeitä kävin ulkona ja annoin Huiman olla hetken ihan rauhassa varoen innostamasta sitä heti paikallamakuun jälkeen. Sitten halliin ja virittely lelulla. Seuraaminen oli oikein iloista ja innokasta, piste lähti pienestä edistämisestä ja poikittamisesta. Itse olin tosi tyytyväinen varsinkin kun Huima on yleensä kisoissa rauhoitellut jännittämistäni nimenomaan seuraamisessa. Nytkin jännitti vaikka kyseessä olikin möllikisa.

Maahanmenon valmistelevassa osuudessakin edisti vielä vähän, ja jostain syystä jäi ensimmäisellä käskyllä seisomaan. Tämä jos mikä on ollut meillä varma liike, mutta ei se sitten näköjään olekaan ihan niin varma. Toisella käskyllä käsimerkillä vahvistettuna meni maahan. Höh.

Luoksetulo meni tavan mukaan läskiksi. Vauhtia oli oikein hyvin, mutta pysähtyminen vaati toisen käsimerkin, ja oli sittenkin vähän hidas. Tähän pitäisi jotain nyt keksiä.

Tässä vaiheessa Huima alkoi jo näyttää pikkuisen epävarmalle kun palkkaa ei näy eikä kuulu. Toivoin että seisominen menisi nappiin ja voisin palkata siitä. Ja menihän se; kympin arvoisesti ja Huima sai namipurkkinsa.

Vire nousi taas tappiin kun vuorossa oli nouto. Kapula pomppi pehmustetulla lattialla kunnon loikkia, onneksi Huima piti tiukkaa kontaktia vaikka huomasi että sen teki jo mieli lähteä pomppivan kapulan perään. Käskyllä lähtikin sitten kertakaikkisen reippaasti kapulalle, äkkijarrutus ja paluu eteen. Asento edessä oli sen verran epävarma että odotin sen hermostuvan jos ei käskyä kohta kuulu. Luovutukseen saakka Huima kesti, mutta ennakoi sivulletulon. 9 pistettä.

Kaukoissa huomasi että on tullut harrastettua takapalkkoja : ) Molemmissa ylösnousuissa Huima kääntyi paikoillaan pysyen taaksepäin. Myös vapauttaessa se lähti ensimmäisenä katsomaan onko takana palkkaa. Ylösnousut olivat hiukan hitaita, mutta muuten ok. 8,5 pistettä ja nami palkaksi.

Estehypystä saatiin 9, molemmat perusasennot taisivat olla vinot.

Kokonaisvaikutus 9, iloista yhteistyötä : )

Päälle muutama metri seuraamista ja ruokakupille.

Huimalla oli hurjan hyvä kontakti läpi liikkeiden, innokkuus näkyi pienenä epätarkkuutena. Molemmilla oli hauskaa, ja oli mukava huomata että Huima pysyi hienosti hollilla liikkeiden välitkin. Palkkaaminenkin taisi mennä ihan nappiin, juuri kun Huimalta alkoi loppua usko palkan tulemisen suhteen, se sai purkkinsa. Kun ei olla harjoiteltu ryhmässä ja häiriössä vuoteen, niin täytyy olla ihan tosissaan tyytyväinen!

Nyt sopisi miettiä mitä tehdään noille vinoille perusasennoille ja luoksetulon pysähdykselle. Luulisin että alan ottaa Huiman suoraan sivulle ilman eteen tulemista, ja luoksetuloon voisi ainakin kokeilla käsimerkin sijasta suullista käskyä. Saas nähdä kuinka käy...