Otin Huiman ihan suoraan autosta radalle, ja vaikka se muutoin onkin varsin hätäinen kaveri, niin tuo ei Huimalle sovi. Ekat lähtöyritykset menivät ihan haisteluksi (olin kyllä itsekin vähän epävarma että miten se alku nyt menikään), ja odoteltiin sitten että Mimmi menee radan ensin. Huima odotteli ihan innostuneen oloisena, ja innostuneena se sitten lopulta radalle lähtikin.

Tänään oli kaksi erilaista tosi vaikeaa radan pätkää. Molemmilla radoilla Huima joutui hypyn jälkeen parissa paikassa tekemään piruetteja kun ei tiennyt mihin suuntaan säntäisi seuraavaksi. Vauhtia oli, ja ohjaajan polvilumpiot olivat kovilla niissä kaikissa kiemuroissa ja valsseissa.

Kepit menivät tänään vähän vähemmällä pomppimisella (haukut kyllä pääsi), ja A:n kontakti taisi mennä suht hyvin. Molemmat radat mentiin kahteen kertaan, ja lisäksi paikkailtiin vaikeita hyppykiemuroita molemmilla radoilla. Hyvin Hui jaksoi  : )

Kivaa oli taas kun ensin päästiin vauhtiin, seuraavan kerran ollaankin sitten jo hallissa.