Toinen korva tukevahkosti pystyssä:
Suuri saalistaja hiipii pahaa-aavistamattoman saaliin kimppuun:
Kiinniotto ja tapporavistus:
Karviaisvarkaalla on hyvä olla pitkä kaula ettei tassunjälkiä jää pensaan ympärille todistusaineistoksi:
Päivän painit:
Mummulle näytetään jo seläntakana kieltä:
Mikä on mummun, on myös Tomeran (ainakin Tomeran mielestä):
Emäntä luulee, että Tomera pitää palauttaa kasvattajalle. Viime aikoina joka aamu on ollut hengenahdistusta, koira-allergia taitaa olla kääntymässä astmaksi. Vai olisikohan sillä jotain tekemistä asian kanssa, että Tomppa tykkää aamuisin köllötellä emännän henkitorven päällä puuhkana?
Ensimmäinen työviikko sujui koirakaksikolta hyvin. Tosin Tomeralla oli joka päivä vähän hankaluuksia päiväruoan kanssa, luulen että se on tarhasta pääsystä niin tohkeissaan että ei oikein malta keskittyä syömiseen. Ruokahaluissa vika ei ainakaan ole, Tomppa on edelleen varsinainen ahmatti.
Torstaina Tomppa kävi morjestamassa vinttikoiraradalla Myy-äiskää – Myy murisi ja Tomera mielisteli varsin taitavasti. Koulutuskentän puolella oli pelottavia palveluskoiria pelottavasti karjahtelevien ohjaajiensa kanssa, ja vähän pientä pelotti kun Huimakaan ei ollut turvana. Huimaa ei huolittu treffeille, se kun tuskin katsoisi hyvällä tyttärensä ärräämistä Tompalle. Yhtenä päivänä Huima jopa tuli väliin kun murisin Tomeralle, joka ei meinannut millään lopettaa fiikuksen repimistä.
Uusia ihmisiä on tavattu, tuttuja ihmisiä ja koiria on tavattu, lapsia on käynyt pariin otteeseen kylässä ja metsiä on koluttu. Lauantaina Tomppa pääsi ekaa kertaa nuotioretkelle kun käytiin Piikun ja Kuuran kanssa Märkiössä. Kylläpä olikin mukavaa pienestä vesisateesta huolimatta!
Tomeran viikon uutuudet:
- Pissaa käskystä
- Pesee taitavasti Huiman korvat (Huima näyttää operaatiosta ihan nauttivan)
- Tunnistaa sanan "syömään".
Kommentit