Tänään käytiin pienellä lenkillä (ja joulutortturetkikahveilla!) Rudyn kanssa, ja me jatkettiin sen jälkeen vielä Huiman ja Tomskun kanssa altaille päin. Tomeralla oli hirveä vauhti päällä, hädin tuskin sain sen pidettyä jotakuinkin näköpiirissä. Altaille tullessa se hidasti vähän vauhtia - ja käveli suoraan päin teräsverkkoaitaa. Sattuuhan sitä, mutta kun puolen minuutin päästä se sama törttö juoksi täyttä vauhtia päin toisen puolen aitaa. Näkeeköhän se mitään?

Tomeran meno alkaa muutenkin ikään kuin vähän kiihtyä. Eilen käveltiin hautausmaan viertä, ja Tomppaa jurppi kamalasti kun se ei nähnyt kunnolla kiviaidan toiselle puolelle, vaikka koitti nousta takajaloilleenkin. Sitten se hyppäsi ilman vauhtia kuin kissa muurin päälle, vaikka korkeutta oli lähemmäs metri. (Huiman täytyi tietenkin myös hypätä muurille kävelemään - toivottavasti me ei käyttäydytty kovin epäkunnioittavasti...) Tähän saakka Tomera ei ole liiemmin välittänyt hyppiä eikä kiipeillä, Huima kun taas  pentuna kiipesi jokaisen näkemänsä kiven päälle.

Olohuonetottisrintamalla on aika hiljaista, Huima kun pitäisi teljetä Tomeran vuoron ajaksi jonnekin kauas,  kun se alkaa muuten  piipata oven takana heti kun kuulee että naksuttelen Tompalle. Tomera sitten taas tietenkin kuuntelee että mitä se Huima oikein tekee. Sen verran kumminkin ollaan edistytty, että nyt Tomera osaa tarjota tosi hienosti nopeita sivulletuloja, kunhan naksu vaan on pelissä mukana. Noutokapulaharjoituksia ollaan otettu ihan vähän kuonosta kiinni -systeemillä, ja kaukoja liikeratana. Paikallamakuu on huonolla tolalla siinä mielessä, että välillä Tomppa on ihan pihalla sen kanssa. Toisinaan onnistuu oiken hyvin, mutta selvästi joinain kertoina (väsyneenä?) Tomera ei yksinkertaisesti tajua että sen oletetaan myös pysyvän maassa. Liian nopeasti ollaan siis edetty, vaikka pyhästi lupasin olla sen suhteen huolellinen  >: (