Pitkään on jo pitänyt alkaa heräämään kymmenen minuuttia aikaisemmin, että ehdittäisiin tehdä aamuisinkin jotain pientä. Haaveeksi on jäänyt, mutta tänään kunnostauduttiin.

Keittiössä aloitettiin paikallamakuulla, molemmat koirat pitkälleen ja sitten piiloon. Tällä kertaa katsoin ihan aikaakin, ja maltoin olla piilossa 20 sekuntia (ja ihan ilman yhtään kehua – mun kun on vaikea pitää suutani kiinni) ennen vapautusta. Tomera ei oikein vapaudu paikallamakuusta, vaan jää mielellään pötköttelemään palkkaamisen jälkeenkin. Johtuiskohan siitä että usein käyn antamassa sille makaamisesta välipalkkaa?

Pissalenkin jälkeen Huima sai aloittaa liikkeestä istumisilla patukkapalkalla. Vähän oli aamu-unisen näköistä meininkiä, joten se sai olla Huiman suoritus.

Tomera teki kolme noutoa, nyt olin varmuudeksi ottanut vinkulelun mukaan nopean palautuksen takaamiseksi. Eka nouto menikin sitten vähän pieleen kun Tomppa irrotti kapulasta samantien kun kuuli vingun äänen, palasi tosin hienosti käskystä hakemaan kapulan. Kaksi muuta toistoa menivät tosi hyvin, ja Tomera noutaa yhtä vauhdikkaasti kapulan silloin kun pidän sitä valjaista kiinni ja päästän matkaan vasta kun kapulan liike on pysähtynyt.

Sitten jatkettiin seuraamisharjoittelulla. Eihän tätä olla tehty kuin vasta muutama kerta, mutta itseltä alkaa jo kärsivällisyys loppua kun homma ei etene. No, Tomera kyllä ymmärtää jo homman jujun ja se on helppo saada oikeaan paikkaan suht nopeasti, mutta mitenhän siihen saataisiin kestoa paria askelta enemmän? Nyt tehtiin lennosta seuraamaan lähtemisten lisäksi pari pätkää imuttamalla, tepsisiköhän se..? No, ainakin homma on Tomerasta kivaa, toivottavasti en ala painostaa sitä sitten liikaa kun muka pitäisi edistyäkin...

*********

Noutoon liittyen Tomera on oppinut Huiman tavoille. Se(kin) on huomannut, että emäntä on helppo jytkäyttää antamaan ruokapöydästä herkkuja, kun sille tuo vaihtariksi jotain. Välillä niillä on Huiman kanssa kisa siitä kumpi saa tuoduksi sukan/hanskan/minkä tahansa roskan nopeammin.