Päivä oli ihan kamala – alkaen siitä että aamulla kaikki työkelpoiset vaatteet olivat joko märkiä tai likaisia, mikä taas johti junasta myöhästymiseen. Autohuolto meni poskelleen, ja päivä kulminoitui siihen, että polkupyörä oli varastettu päivän aikana rautatieasemalta. Treeneihin tuli niin kiire, että koiraparat saivat olla pissaamatta Janakkalaan saakka. Stressiä pukkasi vielä agitreenien  verkkalenkilläkin, ja jos olisi sattunut olemaan mikä tahansa muu treenipäivä, olisin kyllä jäänyt kotiin jurputtamaan. Vaan kun agility on kivaa, ja koirat olivat hyvällä päällä, niin stressikin häipyi.

Huimalla oli ratana Risse Koposen kakkosluokan kisarata, joka oli aika helppo. Eihän me siitä nyt tietenkään virheittä selvitty (putkeen väärästä päästä ja keppien sisäänmeno tökki), mutta radalla ei ollut mitään pahempia ansapaikkoja kumminkaan. Huima meni lujaa, ja sain noottia siitä että sitä pitäisi alkaa ohjaamaan kauempaa.

Ekan kierroksen päälle paikattiin muutamaa kohtaa, kokeiltiin Huiman viemistä vähän kauempaa ja testattiin alkuun vaihtoehtoista ohjausta. Huima puhkui intoa, ja meinasi jopa varastaa lähdössä. Pari vuotta sittenhän meillä oli Huiman kanssa kauheita startti-ongelmia, joten olin moiseen kurittomuuteen tosi tyytyväinen!

******

Tomera teki tänään vauvaharjoituksia viimeaikaisten enemmän tai vähemmän pieleenmenneiden ja liian vaikeiden treenien opettamana. Ensin tehtiin pelkkää rengasta yksittäisenä, ja lisäksi vähän aidan kiertoja. Sitten pidettiin taukoa, ja kun Tomera oli vähän ehtinyt rauhoittua, saatiin tehdyksi pienenpientä radanpätkääkin  aidoilla ja putkella. Koitin myös lähettää sitä putkeen vähän kauempaa, ja menihän se kun patukka oli toisessa päässä odottamassa.

Patukkapalkalla Tomsku paahtaa innolla ja kauheaa vauhtia, mutta ei kylläkään oikein pysty keskittymään. Ehkä pitää kumminkin ensi kerralla vielä kokeilla namin kanssa... Kerran Tomppa sai ryöstetyksi patukan vahingossa itselleen, ja otti tyypilliset spurtit sen kanssa pitkin kenttää. Tietenkin sen piti käydä Taikallekin esittelemässä patukkaansa, onneksi meni sentään vaan nopeasti ohi eikä jäänyt häiriköimään sen enempää.

Tomeran tauon aikana sattui kurja insidentti,  kun Trina pääsi luikahtamaan liian lähelle Bellaa, joka puolestaan lähti jahtaamaan pikkuista pitkin kenttää. Me paettiin koppiin Tompan, Taikan ja P-nellan kanssa, ja meno näytti ja kuulosti niin hirveälle, että järkytyttiin aika pahanpäiväisesti itsekin. Onneksi Trina säilyi ihan ehjänä, eikä Tomera ottanut välikohtausta kovinkaan vakavasti. Trinan se kävi kyllä tarkkaan nuuhkimassa jälkeenpäin, ja selvästi vähän ihmetteli että mitä oikein tapahtui, mutta oli muuten ihan normaali reipas itsensä. Onneksi Huima oli autossa, se olisi kyllä taatusti pelästynyt.