Tänään agilityssa oli Huiman ja Tompan lisäksi taas vain Taika. Silti saatiin kikkaillessa aikaa menemään puolitoista tuntia.

Tomppa aloitti tekemällä minipöydän päälle nostettua puomin ylösmenoa. Välillä se juoksi sen ylös kokonaan, välillä se pomppasi yläpäähän tai sähläsi muuten vaan. Välillä se oli hiippailemassa jo muihin maisemiin, mutta lelulla sen sai onneksi aina takaisin. Meno oli aika riehakasta, ja kun saatiin muutama onnistunut kiipeäminen, niin tyytyväisiä oltiin. Ensi kerralla nostetaan puomi maksipöydän päälle.

Sitten Huima pääsi tekemään kuuden esteen ratapätkää, jossa ensin eka aita, välistäveto ja toka aita mentiin peruuttamalla (ohjaaja siis) ja sitten käännyttiin, vaihdettiin kättä ja tehtiin U-käännös kauempana olevalle renkaalle. P-nella toimi namityttönä, ja aika äkkiä Huima hoksasi että palkka lentää eteenpäin jostain muualta. Toisella kerralla kokeiltiin niin että peruutin kaikki kolme aitaa ja siitä suoraan takaisinpäin renkaalle.

Tauon jälkeen Huima pääsi harjoittelemaan 6 kepin pätkää, ja sitä hommaa tehtiinkin illan aikana ihan järkyttävät toistomäärät. Kokeiltiin yhtä jos toista, lainaohjaajaa myöden. Marjo keksi että Huima kyttää treeniliiviä (ja palkkoja siellä taskussa), ja ensin heitin liivin keppien taakse, ja siitä sitten ihan kokonaan pois kun se veti liikaa puoleensa. Lopulta saatiin paras tulos niin että mulla ei ollut namin namia missään, Marjo palkkasi irtonameilla keppien päässä, ja käskytin Huimaa kepit-täällä-kepit-täällä aika hitaasti. Liivittömyydessä on sekin etu, että en enää voi tahattomasti hiplata taskuja. Ja jos kädet eksyvät housuntaskuun, niin seuraavalla kerralla kuulemma riisutaan housutkin.

Sitten Huima pääsi tekemään Tompan ja Taikan helppoa U-ratapätkää, ja nautiskeltiin kummatkin helposta ja kivasta harjoituksesta. P-nella treenasi palkkapurkin heittämisen ajoittamista – hankala homma, suurkiitokset.   Huima ei vilkaissut koko pätkän aikana ohjaajaan, kun ei niitä nameja ollut, ja vauhti oli hyvä.

Ihan lopuksi kokeiltiin Huimalle vielä vinokeppejä, ja saattaapa olla, että niiden kanssa Huimalla voisi vielä olla toivoa.

Murheenkryyni-Tomsku koitti seuraavaksi tehdä U:n muotoista hyppy-putki-rengas -pätkää, mutta kun se vetäisi heti ekasta aidasta ohi, ja sanoin sille ihan iloisella äänellä "oho", niin se otti itseensä. Olen ennenkin huomannut että se pottuuntuu helposti, mutta olen ajatellut että sitä harmittaa enimmäkseen se kun pysähdytään ja pitää palata takaisin alkuun. Ehkä se sitten kuitenkin ottaa itseensä noista epäonnistumisista, eli nyt pitää kaikki ohot unohtaa ja tästä lähtien kaikki on pelkkää hienoa!

Sitten kokeiltiin miten rengas sujuu. Arvatenkaan se ei sujunut. Naksuttelemalla saatiin kuitenkin aika helposti Tomppa menemään edestakaisin läpi (onkohan se ihan suotavaa?) monta kertaa ihan onnistuneesti niin että itse seisoin renkaan "välissä". Sitten rohjettiin kokeilla toisin päin uuta, eli rengas-putki-hyppy, ja sehän sujui! Jee! Hommaa hankaloitti vielä se, että Tompankaan kanssa en saanut pitää liiviä tai kanniskella nameja. Ei se oikein Tomeralla toimi, kun sitä on pakko palkata paljon ja ottaa haltuun namin tai lelun kanssa. Ensi kerralla sitten.

Onnistumisesta innostuneena Marjo laittoi hypyn perään vielä kaksi hyppyä lisää vähän kaarevasti. Lopulta saatiin koko rata menemään pari kertaa muuten ihan loistavasti, mutta vika hyppy tultiin aina väärältä puolelta kun en saanut Tomppaa haltuun. No, hyvä niin että vika on ohjaajassa, ja saatiin Tomppa palkattua (pallotytön toimesta sekin) hyvin. Ja lujaa se Tomppa pistelee menemään kunhan sen vaan saa menemään.

Oltiin koko joukkio taas ihan pyörällä päästämme kotiin ajellessa, mutta Tompankin suhteen sentään aika hyvillä mielin. Onneksi on jo kokemusta yhdestä ohjaajapehmeästä koirasta, ja nyt kun saan iskostettua kaaliini että Tomppa ottaa kaiken noin raskaasti, niin opin ehkä toimimaan sen kanssa oikein. Onneksi Tomera on taistelutahtoinen ja sillä on suuri halu tehdä, se varmaan helpottaa asioita.

Kotona oltiin yhdentoista jälkeen, mutta pakko oli silti vielä aamuksi viritellä neljän vinokepin sarja aamua varten.   Aamulenkin jälkeen testattiin, Tomppa meni hyvin, Huimalla oli (yllätys yllätys) liian kiire palkalle.