Perjantain työmatkasählinkien takia jätettiin Huiman  agitreenit väliin, ja puuhailtiin sen sijaan vähän omalla takapihalla P-nellan ja Taikan kanssa.

Tomera teki seitsemän vinokepin sarjaa aika hyvällä menestyksellä, ja välillä keppejä nostettiin jo vähän pystympäänkin. Tomsku ei tohkeile niin paljon kuin mummunsa, vaan malttaa keskittyä aika hyvin vaikka keppien päässä häämöttääkin namipalkka.

Huimalle täytyi vaihtaa kesken kaiken juustot kasvisnappuloihin, ja niillä palkaten se malttoikin aika paljon paremmin! Ääntely loppui melkein kokonaan, ja sillekin hommaan tuli vähän malttia.

Kummallekin tehtiin lisäksi irtoamisharjoitus kahdella matalalla aidalla. Haastetta hommaan toi se, että aitavirityksissä ei ollut ollenkaan siivekkeitä, ja kumpikin koira kiersi ensin toisen aidan. Kun ensin tehtiin vain vikalla aidalla vähän kauempaa, ja kun  palkkaaja siirtyi keskemmälle, niin homma alkoi toimia. Vähän koitettiin tehdä jotain muutakin hyppykuviota, mutta itseä häiritsi siivekkeiden puuttuminen niin ettei mistään oikein tullut mitään.

Kivat kotipihatreenit kuitenkin, ja ehkä hyödyllisemmätkin kuin Huiman oikeat. Ainakin Tompan kannalta.

*********
Lauantaina poikettiin mökkimatkalla Kirstulaan, missä A-este oli ikävästi lumen peitossa. Huima sai toimia koekaniinina liukkauden testaamisessa, ja sitten Tomera pääsi kentälle. Tompalla oli vauhti päällä kun se löysi kentältä Huimalta jääneen narupallon, ja siinä leikkimisen ohessa se karautti muutamaan otteeseen aan yli. Ohjatuksi sitä en sinne oikein saanut, lähinnä Tomera juoksenteli siitä yli aikalailla oma-aloitteisesti. Kuin ihmeen kaupalla se teki hyvät kontaktitkin vaikka vauhtia riitti.

**********

Sunnuntaina käytiin nerokkaasti aamuruoan päälle tokoilemassa Sylvään kentällä. Huima teki vähän kaukoja ja surkeita luoksetulon pysähdyksiä, ja Tomeralla olisi ollut tällä kertaa ihan muut intressit. Kuka sitä nyt täydellä mahalla viitsisi tokoilla? Häiriöherkkyys oli suoraan verrannollinen tekemisen intoon.

Hain Tomeralle kesken kaiken nahkahanskan leluksi, ja sen kanssa se sitten innostui vähän tokoilemaankin. Pitkästä aikaa muistettiin tehdä myös paikallamakuu; piilossa nopeasti käyden, ilman välipalkkaa, lyhyt aika (vajaa minuutti?)

**********
Mökillä meno oli tällä kertaa ihan mahdotonta, Tomera viiletti pihalta omille reissuilleen heti kun silmä vältti. Ja vei Huimankin mukanaan.   Kaiken kukkuraksi se oli jostain löytänyt mojovantuoksuiset paskat, ja parfymoinut itsensä kunnolla. Ja juuri kun koirat vihdoin saivat luvan nukkua sängyssä!