Laskiaistiistaina uskaltauduttiin Veikkarin-lenkin jälkeen torille lasten laskiaisriehaan. Huima jätettiin torkkumaan takaluukkuun, ja lähdettiin Tomeran kanssa kaksin liikenteeseen ulkofileellä varustautuneina.   Tomppa tykkää kulkea kaupungilla, sen mielestä siellä taitaa olla hyvällä tavalla jänskää. Se touhottaa häntä heiluen eteenpäin, mutta kulkee samalla yleensä tosin nätisti  löysällä hihnalla ottaen välillä kontaktia.

Torilla oli niin hirveä meno ja meininki, että piti ihan itsekin henkäistä syvään ennen varsinaista helvetinkattilaan astumista. Satoja lapsia sinkoili siellä täällä mäessä ja tasaisella, oli bänditeltta, paloautoja ja ponitalutusta. Kaikki muu oli Tompan mielestä ihan okei, mutta pari kertaa sen oli pakko haukahtaa suoraan kohti juokseville lapsille. Muuten se oli onneksi ihan nätisti ja hiljaa, sen haukku kun on niin vihaisen kuuloinen että melkein itseäkin alkaa pelottaa. Yksi tyttö tuli kysymään lupaa silittämiseen, mutta katsoin parhaaksi kieltää, vaikka todennäköisesti Tomppa olisi ehkä osannutkin käyttäytyä. Jonkun vieraan ison miehen syliin Tomera meinasi ihan oma-aloitteisesti heittäytyä – nykyään jotkut vieraat ihmiset kiinnostavat sitä hirveästi. Ehkä se aikoo hankkia itselleen isännän.

Jonkun aikaa seisoskeltiin ponitalutuksen liepeillä tekemässä sivulletuloja ja kontaktiharjoitusta. Paikalla oli pari ponia, hevonen ja aasi kärryineen, ja eihän Tomera tietenkään niistä mitään piitannut, vaikka aasin tuoksuja oli kyllä vähän aluksi haisteltava. Olipa muuten säälittävät ponit – mistähän tallilta lienivät – kumpikin oli järkyttävän lihava, ja lisäksi shettis ontui niin että hyvä kun pääsi ollenkaan liikkeelle.

******

Maanantaina piti tehdä kummallekin koiralle palkkaamattomuustreeniä kotipihassa. Huima aloitti, ja sen pasmat sekoitti kaukaa kuuluva koiranhaukku jota oli kuunneltava ja kommentoitava joka välissä. Tosin Huima teki sitten myös varmaan ekan kerran elämässään täydellisen voin luoksetulon, ja sai siitä sitten sen megapalkan.

Tomera teki ekan seuraamisen hienosti, mutta sen jälkeen se ei sitten suostunutkaan enää tulemaan perusasentoon ollenkaan, kyräili vain parin metrin päässä. Edes imuttaminen ei tuottanut tulosta! Tehtiin sitten kaukoja ja luoksetulo niin, että jätin Tomeran istumaan ilman sitä kamalaa perusasennon ottamista.

Illalla tehtiin olkkarissa paljolla palkalla sivulletuloja, ei niissä ollut mitään ongelmaa. Joko palkkamattomuus/palkan odottaminen sisältä sai Tompan ihan lukkoon, tai sitten sillä oli maha kipeänä (sieltä tuli vähän vertakin, myöhemmin huomasin). Pitänee lähiaikoina tehdä uusi yritys vaikka niin että otetaan kaksi liikettä peräkkäin ja päälle iltaruoka taskusta.