Vaihtelevasti on taas kaikkea harrasteltu, ja vaihtelevalla menestyksellä. Vielä kun muistaisi mitä ja milloin...

Perjantai-agit menivät taas Tomeran osalta ihan penkin alle – se meni radalla ihan hyvin niin kauan kunnes vastaan tuli rengas – olin jo ihan unohtanut, että sitä se ei oikein osaa. Siihen jäätiin sitten nyhräämään, ja Tompalta meni fiilikset. Lopputreenit meni pyllylleen kun Tomera oli taas sitä mieltä että hänestä ei ole oikein mihinkään.

Jospa vaikka muistaisi, että ei tehdä nyt mitään vaikeita, tai jos tehdään, niin ainakin vasta treenien lopuksi. Voihan se olla, että jos Tomeran selkä on ihan oikeasti ollut treenatessa kipeä, niin ei ne kurjuudet pehmeän koiran mielestä ihan heti häivy. Treenit kruunasi se, kun osuttiin vikan harjoituksen lopussa maton alla lymyilevän kaivon kannen päälle niin, että se rämisi ja nuljui Tompan alla. Sitten oltiinkin jo häntä koipien välissä enemmän kuin valmiina lähtemään kotiin.

****

Agitreeneistä riennettiin suoraan Jokelaan aseman parkkikselle tokoilemaan. Huiman tokoilu oli lähinnä aseman kuulutuksiin ja juniin keskittymistä, ja Tomppa taas olisi halunnut vaan haistella Taikan juoksutuoksuja. Tompan kanssa ei ollut tarkoitus tehdäkään juuri leikkimistä kummempaa, mutta ei sitä oikein huvittanut leikkiäkään, sen verran se oli huonojen agitreenien jälkeen vielä paineistunut. Taidettiin me pari askelta seuraamista ottaa lisäksi, mutta ällötystä lisäsi parkkiksella lilluva sohjo.

****

Lauantai olikin sitten rento päivä. Käytiin Klaukkalassa sukuloimassa, ja kaikki neljä mustaa saivat kerrankin lenkkeillä yhdessä vapaana. Kuurasta Tomera on löytänyt oikein sydänystävän, niillä menee hyvin jutut yhteen – niin vaikea kuin onkin kuvitella kahta tuittupäätä yhteisissä leikeissä.

****

Sunnuntaina käytiin toinen kerta tämän vuoden puolella Kelliksen rivitokoissa. Huiman kanssa mentiin voi-ryhmään, ja liikkeinä oli paikallamakuu (pari minuuttia piilossa), seuraamista muutamaan otteeseen, liikkeestä istuminen, luoksetulo ja ruutu.

Paikallamakuu oli rauhallinen, seuraaminen kohtalaista, liikkestä istuminen vähän hidas - ja kun tokalla kerralla palkkasin vähän liian hätäisesti, tuppasi sen jälkeen jäämään seisomaan. Luoksetulo aika hyvä, seisominen vähän hidas, ja tokalla toistolla ennakoi. Ruutuun lähti ihan Täplän kulkemaa reittiä ja meni samasta kohdasta sivusta sisään, toka yritys kokonaisena liikkeenä oikein hyvä.

Huima oli pienistä virheistä huolimatta aika kivalla tuulella, ja tuli mieleen, että pitäisköhän sitä ihan oikeasti saada nyt ilmoitetuksi jonnekin kokeeseen...

****
Tomppa pääsi kentälle lopputreeneistä, ja sen liikkeet olisivat olleet kaukot ja nouto. Kaukoja tehtiin läheltä (sen osaamistasoon nähden siedettävät), noutoa ei alettu tekemään kun ei ole vielä sitä luottoa ihan niin paljoa että uskaltaisin laskea sitä kapulan kanssa täydellä kentällä irti... Otettiin sen sijaan keskenämme vähän seuraamista ja perusasentoja, sekä surkea ohjattu seuraaminen.

Tomera oli vähän hajamielinen ja olisi mieluumiin katsellut muita koiria ja haistellut maata, mutta saatiin me jotain tehdyksikin. Treenien jälkeen jäätiin vielä ottamaan paikallamakuu, ja hyvin oli häiriötäkin kun joku jäi tekemään noutoa Tompan nenän eteen. Hyvin makaili kapuloiden heittelystä huolimatta - tosin aikaa vain pari minuuttia, matkaa vähän, ja pari välipalkkaa.

****
Tokotreenien jälkeen Remo tuli kylään, ja uskaltauduttiin Tompan kanssa irrallaan takametsään. Hyvin Tomppa pysyi hollilla, ehkä siksi että Remo ei lähde minnekään. Ja miten kiltisti Tomppa Remon kanssa leikkii! Edes kepistä ei tullut mitään irvistyksiä, vaan sitä suorastaan tungettiin Remon suuhun revittäväksi. Ei se Tomera ihan hirviö taida ollakaan.  Huima sai seurustella Remon kanssa vuorollaan  vähän pihalla ja olohuoneessa kun Tomera oli ensin teljetty makkariin. Huima on aika hyvä pikkupoikien kasvattaja - se kyllä tomerasti murisi kun Remo koitti vähän kiipeillä selkään, mutta eihän sitä kukaan taida ihan vakavasti ottaa.

Jonna hipelöi kyläreissulla meidän tunnaritikkuämpärin, ja illalla tehtiin vielä kummallekin pari kertaa tunnari. Hyvin sujui kummaltakin, tosin Tompalla on vähän parempi vire siinä hommassa. Aika hassua, että tunnari on jotakuinkin Tomeralle helpoin liike, vaikka ei olla sitä edes liiemmin tehty.

****
Ihan putkeen ei siis mennyt meidän viikonlopun harrastelut, mutta jostain syystä itsellä alkaisi olla taas treeni-intoa! Eiköhän ne Tompankin tokoilut siitä lähde, kun saisi vaan niitä toistoja tehdyksi. Agilitysta en ole ihan niinkään varma...