Ehdittiin Tompan ja Huiman kanssa Kaidanpäähän sen verran ajoissa (tai joku taisi olla vähän myöhässä ), että ehdittiin kävellä suunniteltu Tompan viestiosuus kertaalleen läpi. Matkaa oli tällä kertaa liki puoli kilometriä, joten ihan hyvä että tuli etukäteen tsekattua vähän maastoa (ja kartoitettua riistatuoksut). Koska matkaa oli paljon enemmän kuin tähän saakka on ollut, otettiin vain yksi pätkä - Pee vei Tompan, ja vain yksi lähetys takaisin. Sen verran panikoin pitkää matkaa että vislasin Tomeralle kerran menomatkalla, ja vielä toisen kerran kun arvelin että alkavat olla perillä. 

Juostava pätkä oli siinä mielessä hyvä, että Tomppa taisi olla melkein koko matkan  jomman kumman pään näkyvissä, ja hyvin se juoksi ainakin sen mikä nähtiin. Ja nopeasti se sieltä tuli, joten tuskin mitään peurastushommia ehti välissä tehdä.   Sinänsä ei olisi ollut mikään ihme vaikka Tomppa olisi vaihtanutkin viestiharrastuksen peuranmetsästykseen, sen verran piukassa peuranpaskaa tie oli. Jospa vain nyt saataisiin Tomeralle niin kova motivaatio juoksemiseen, että sille ei tulisi jatkossakaan tuhmuudet mieleen!

Taika juoksi seuraavaksi vähän lyhyemmän matkan, ja mutka oli vähän takkuinen väärään päähän päin. Perille kumminkin tultiin, joten eiköhän se itseluottamus siitä kasva.

Tauon jälkeen Tomeralle vielä toinen harjoitus lyhyellä jälkiosuudella. A-B -väli vain vajaa 50 metriä, ja tällä kertaa vein Tomeran itse toiseen päähän. Kaksi juoksupätkää + vajaa 20 metrin "jälki" perään. Tarkoitus lähinnä muistutella Tompalle että toinen pää saattaa myös kadota mystisesti.  Hyvinhän se sujui, jos sitten pikkuhiljaa kasvatellaan jäljenkin osuutta.

***

Seniorikansalaiset pääsivät vielä kunnon lenkille kahdestaan, ja pitkästä aikaa Huima villiintyi aika täysin metsän tuoksuista. Oli sillä varmaan hauskaakin, eikä tuolla menolla ainakaan kunto pääse rapistumaan...