Kumpikin koira oli Kelliksen treeneissä kuin lentoon lähdössä. Vaikuttaiskohan sekin, että itsestä oli pitkästä aikaa tosi kiva treenata? Tosin, varjopuolensa on tuolla innokkudellakin, tai ainakin sitä virettä pitäisi osata myös laskea...
 
Huima aloitti, ja oli vielä ekan kymmenen minuuttia oikein sopivassa vireessä paikallamakuuta ajatellen. Harmi vaan kun se kymmenminuuttinen meni rokotuksia tarkastellessa, yleisiä löpistessä ja ryhmiin jakautuessa. Kun viimein päästiin itse asiaan, Huima oli jo kerännyt itseensä mukavasti kierroksia, ja piippasi paikallamakuun käskyä odotellessa. Kun lähdin piiloon, se haukahti muutaman kerran varsin käskevästi, ja piilossa ollessa se oli vähän piipparoinut. Vieressä makasi vieras dobberi (jota Huima kovasti koitti nuuskia odotteluaikana...) joka piippasi myös – tiedä sitten tarttuiko piipitys jommin kummin päin... No paikalla Huima pysyi ihan hyvin, vaikka pää kääntyilikin.
 
Muihin hommiin Huiman vire olikin sitten varsin sopiva, vaikka pari hauta tulikin ruudussa maatessa ja askelsiirtymissä. Seuraamisella aloitettiin, ja taisi olla ihan parasta Huimaa se. Itse käännyin lahjakkaasti oikealle kun piti mennä vasemmalle, ja siitähän seurasi kamala hepuli (ohjaajan, ei koiran). Vaan Huima seurasi ihan kivasti vaikka ohjaaja kulkee kaksinkerroin hekottaen. 
 
Liikkeestä istuminen x 2; ensin kokonaisena liikkeenä ja sitten istumisesta heti palkka. Hyvät, myös valmistelevat osuudet.
 
Sitten ruutuun, pyysin ekan vuoron että ehdin sen jälkeen vaihtamaan Tomeraan. Vihjeellä Huima lukitsi ruudun, mutta alkoi heti kuikuilla lintuparven suuntaan, joka piti ihan kamalaa sirkutusta jossain ruudun sivustalla. Koitin viritellä sitä uudelleen, mutta en ollut varma että minne lähtisi. Sitten en malttanut odottaa kontaktia, ja piti antaa lähtölupa kaksi kertaa. Vaan ruutuun se meni, ja koko hoito sujui hienosti sitä haukkua lukuunottamatta. 
 
Siitä sitten sopivasti Huimalle loppupalkka. Hui kirmasi kassille siihen malliin että ei voinut kuin nauraa – se loikki kolmen metrin loikkia neljällä jalalla ponnistaen kuin mikäkin vompatti. Että kivaa oli ja loppupalkka mieluinen. 
 
***
Tomera saapui kentälle vähän samaan malliin kuin Huima sieltä poistui. Otin ensin sen kanssa muutaman perusasennon ja askelsiirtymän, ja sen jälkeen revittiin Haisua suurimman virtapiikin poistamiseksi. Haisulla tehtiin myös vähän nopeita maahanmenoja.
 
Tomsku aloitti ohjattuna luoksetulolla. Ihan vähän liikaa oli vielä tässä kohden virtaa – ihme ja kumma se pysyi kyllä istumassa kun lähdin, ja odotti vielä liikkurin "käsky"-sanaakin, mutta sitten kun avasin suuni käskyä varten, Tomera jo lähti. Vauhti kiihtyi nollasta sataan, ja ekan kerran Tomera törmäsi eteentullessa. Suoraan se tuli, ja taatusti oli näyttävä luoksetulo.   Palkkasin sen kumminkin, en tahdo rokottaa Tomeraa liiasta innokkuudesta, vaikka voi olla että se myöhemmin kostautuukin... Olisi varmaan pitänyt paikata päälle, mutta jäi tekemättä.
 
Sitten odotellessa tehtiin avo-kaukoja. Seisoin metrin päässä, ja tällä kertaa istumisetkin onnistuivat oikein hienosti. 
 
Edelleen odotellessa yhden kerran ruutu niin, että vietiin palkkapurkki yhdessä, ja lähetys aika läheltä kun ympärillä oli niin paljon koiria ettei uskaltanut kovin kaukaa päästää Tomeraa liehumaan vapaaksi. 
 
Seuraavana yhteisenä liikkeenä olikin sitten vuorossa kaukot, joten tehtiinpä niitä vähän lisää vielä.
 
Lopuksi seuraamista. Tehtiin aika pitkää pätkää, ja avitin Tomeraa niin että pidin namia kädessä, ja kättä ylhäällä + perusasentojen kohdalla palkka. Aika hyvin sujui tällä systeemillä, pitää nyt koittaa vaan rohkeasti alkaa venyttää Tompan pinnaa. Taisi tulla tehdyksi ekan kerran täyskäännöskin juoksusta, ei siinä sen kummempaa. Loppupalkalle tästä, Tomskukin näemmä osaa jo odotella sitä. 
 
Paikallamakuu jäi taas tekemättä, mutta otettiin se sitten vielä lenkin jälkeen parkkiksella. Matkaa pari metriä, välipalkkoja paljon, aikaa pari minuuttia. Muuten pysyi hyvin, mutta pakkohan se oli taas nousta kun siirryin sivulle. Uudelleen maaahan ja parin metrin päähän, ja uusi vapautusyritys kera odota-muistutusten. Voi kun me saataisiin harjoitelluksi tätä useammin!