Keskiviikko-iltana piti kovasti lähteä ratsastustunnin päälle Huiman ageihin, mutta VR päätti taas toisin. Onneksi ratsastustunti oli pukki-laukanvaihtoharjoituksineen niin tyhjiin vetävä että ei oikein edes jaksanut harmittaa.
 
Kun oli "ylimääräistä" aikaa, touhuiltiin vähän kotipihalla. Huima sai tehdä luoksetuloa joka oli taas vähän vaikeaa, hyviä kaukoja ja onnistuneen piilo-tunnarin.
 
Tompan varalle oli yhtä sun toista mielessä – tokolla aloitettiin ja agilitylla jatkettiin. Ensin otettiin vähän seuraamista, ja eteenpäin ei näytä tässä hommassa pääsevän. Ehkä nyt kunnon kuuri niin että nami on kädessä ylhäällä tai sitten suussa, ja sitten vasta yritetään ilman apuja? 
 
Merkin kiertämistä ja yleistämisen aloitusta. Ensin kierrettiin tötteröä lähempää ja kauempaa, pallopalkalla tähänkin hommaan tulee näemmä varmuutta. Matkaa oli pisimmillään ehkä n. 10 metriä. Kun se meni niin hyvin, niin ekan kerran otettiin kierrettäväksi myös pyykkinarun tolppa. Pari ekaa kertaa Tomppa koitti kiertää äskeistä tötterön tyhjää paikkaa,  mutta hoksasi sitten mistä on kysymys. Tänä aamuna kierrettiin vielä toistakin tolppaa ihan helposti.
 
Sitten tunnaria läheltä neljällä kapulalla. Pitäisi kai tehdä näitä Tompankin kanssa nurkan takaa, se kun aloittaa aina haistelun nurmikosta, ja kun on jonkun aikaa haistellut, siirtyy hitaasti kapuloille. Rauhallisesti se haistelee kaikki kapulat ja valitsee sitten omansa.
 
Sitten agihommiin. Kaivelin tallista esille  leikkiputken ja renkaan, renkaalle pitää vaan keksiä jostain vielä jalat. Putki oli aika kiva juttu, hyvä kun saadaan vähän vaihtelua siihen että kepeiltä mennään aina hypylle.  Kepit menevät huippuhyvin hihnassa, ja vauhtiakin taitaa olla enemmän kuin vapaana, hankalaa vaan on juuri se että Tomppa tykkää mennä kepeiltä hypylle ja se ei ole hihnan kanssa kovin hyvä juttu. Mutta kun se kerran tykkää hypätä, niin hyvähän se on. 
 
Sitten pari kertaa pelkän laudan yli, ja kun Tomsku kerran oli niin hyvällä ja varmalla päällä, kokeiltiin kepillä jäätä ja mentiin korkeammalle keinulle. Eikä mitään ongelmaa! Vauhtia oli, mutta ei mitään paniikinomaista ryntäystä. Yhteen kertaan jätettiin ettei homma mene pilalle.
 
Illalla lenkin päälle paikallamakuu pihalla niin että puoli minuuttia piilossa ja reilu puoli minuuttia näkösällä. Hyttysiä oli kauheasti ja joku (orava?) rapisteli puissa niin että pidempään ei uskaltanut. Sisällä vielä toinen pidempi piilossa. Nyt Tomppa on jättänyt palkan ennakoimisen ja malttaa odottaa maassa vapautukseen saakka. 
 
****
Tänään aamulla Huimalle keppejä, hyppyä, keinua ja putkea – se roiski ihan miten sattuu, mutta kivaa sillä oli. Tompalle muutaman kerran kepit vapaana + hyppyjä päässä, pari kertaa putkea ja useampi toisto vauva-keinua. Ei siis ollut eilinen keinun ylitys mikään onnenkantamoinen.   Seuraavaksi pitää siirtää keinu kovemmalle alustalle niin että liikkeestä tulee terävämpi ja kolaus saadaan mukaan. Sitten pitäisi jollain ilveellä saada siitä vähän korkeampi, kun tuolta korkeudelta ei ehkä voi ihan suoraan vielä siirtyä oikeaankaan keinuun...
 
****
Tomeran vatsanväänneteoria on saanut myös lisävahvistusta. Olen uutena ruokana antanut sille väillä poron liha-luu -seosta, ja se saa sen mahan kovalle. Sitten kun se panttaa kakkailua, köntti kertyy isoksi kovaksi palloksi jota on inhottavaa päkistellä ulos. Tänä aamuna – samoin kun silloin kun Hille ekaa kertaa kyläili – se ei suostunut aamulla edes pissaamaan kun ruoansulatus vaivasi. Muutaman kerran olen myös nähnyt sen mulkoilevan kiukkuisesti reisiään ja kirputtavan niitä. Ja jos olo on tukala, kaikki muukin mättää; hiukan kun tassu osuu johonkin pieneen risuun, pääsee surkea ulvaisu.   Tänä aamuna toimitus saatiin hoidetuksi vasta treenailun jälkeen, ja kylläpä Tomeraa sattuikin.  
 
Toivotaan että mahavaivat ratkeavat sillä että en enää anna tuota poromössöä. Tomerahan on muutoin oikea rautavatsa; se sulattaa ihan mitä vaan, ei oksentele koskaan, eikä sen maha ole ikinä löysällä.