Nyt on Tomppa-paran tissit ihan pinkeät ja ilkeän punaiset, kunhan ei vaan saisi tähän vielä jotain utaretulehdusta. Kaiken joutoajan se viettää mouruamalla ja petaamalla, eikä ruokakaan maistunut illalla ollenkaan. 

Agitreeneihin lähdettiin sillä suunnitelmalla että tehdään sen kanssa kontaktiharjoituksia, niistä kun se kuitenkin tykkää ja niissä saa vielä palkkaakin rutkasti. Palkkana meillä olikin aika herkut; poronmaksaa, kananpojan juustonugetteja ja tietty maksalaatikkoa.   Niillähän se Tomsku sitten intoutui menemään ihan medi-esteistä mukavan helppoa rataakin, joka pätkittiin vielä kolmen-viiden esteen paloihin. Eikä aloitettu sillä ällöllä hyppäämisellä, vaan lähdettiin aluksi liikkeelle putkelta.

Vauhtia ei nyt ihan liikoja löytynyt, mutta aika iloista meno oli kuitenkin. Jumeja ei ekalla kierroksella tullut ollenkaan ja vain yhdestä hypystä mentiin ohi, tokalla kierroksella Tomppa jo suunnitteli  jumahtamista, mutta saatiin se siitä vielä sentään liikkeelle. Aika hyvin noin mahdottoman äidilliseltä tyypiltä! Kummankin vuoron vaihteessa Tomera haaveili kovasti Taikan söpöstä  vaaleanpunaisesta kevythäkistä – sinne olisi ollut niin kovin mukava perustaa pesä. 

Aan kontakteja tehtiin erikseen tokalla kierroksella, ja tällä kertaa ekan kerran myös ylösmenolle laitettiin lätkä. Siinä olikin miettimistä käskytytyksen kanssa, mutta niin se sujui että ylösmenolle annettiin pelkkä alas-käsky silloin kun palkka tuli pelkästään siitä, ja koko aalle käsky kiipee-alas-alas. Aluksi Tomera koski tosi varovasti ylösmenon lätkää, se taisi olla siitä vähän outo juttu. Parhaiten sujui kun lätkä laitettiin kontaktipinnan puolivälin yläpuolelle, missä oli luontevin paikka astua eka askel. 

Näemmä se kummasti auttaa kun saa oman fiiliksen pysymään rauhallisena ja iloisena: nyt taas kun ei  odottanut Tomeralta yhtään mitään, se tekikin ihan hyvin. Jahka saadaan hormonihuurut pois pienestä päästä, niin luulisi että treenaaminen alkaa taas sujua!