Eilen kaahattiin Tompan kanssa suoraan ratsastustunnilta Kolsan koululle tokoilemaan. Uudessa paikassa siis oltiin taas – tätä puolta tulee ainakin nykyään tosi hyvin harjoiteltua. Kentän toisessa päässä oli isä ja poika pallottelemassa, ja taaemmalla kentällä esiteinejä puuhailemassa jotain. Ihmishäiriöstä ei ollut Tomeralle häiriöksi, mutta ohi menevää junaa sen piti jäädä töllistelemään suu auki, samoin ohi kulkenut koira ulkoiluttajansa kanssa piti syynätä aika tarkkaan.

Tomera ei olisi saanut vielä edellisen päivän fyssarin jälkeen kovin kaahailla, mutta kaahasi se vähän kumminkin kun oli kovin vauhdikkaalla tuulella. Piippasi myös vähän joka välissä, mikä on Tomeran kohdalla ihan tavatonta! Naureskeltiinkin treenin jälkeen että Huima on tainnut jättää Tomskulle testamentin jossa on muistuttanut asianmukaisen käyttäytymisen tärkeydestä.  Pitäähän se nyt taloudessa ainakin yksi piippaava ja hössöttävä porokoira olla.

Aloitettiin ruudulla ihan lyhyellä matkalla ettei ehtisi tulla liikaa vauhtia ja kovin tiukkaa jarrutusta. Ensin kahdelta sivustalta lähetys ja seisomisesta palkka, sitten koko liikkeenä ja vasta sivulletulosta palkka. Ihan pikkuhetken epäröi voiko ruudusta muka lähteä, mutta lähti kuitenkin.

Sitten seuraamista perusasennoissa palkaten. Nyt oli intoa sen verran että koitin hidastaa omaa käyntiäni ettei Tomppa edistäisi, mutta kun Pee käski kokeilla loppuuko peitsaaminen jos kävelen nopeammin, tuli taas huomattua että paras lopputulos on jokatapauksessa kun oma kävelyvauhti on suht ripeä. Peitsaaminen ei kyllä loppunut, mutta eipä sitä tokossa arvostella. 

Seuraavaksi tehtiin kaikki jäävät peräkkäin. Aloitus seisomisella, joka oli taas työn ja tuskan takana. Sitten kun tehtiin useampi stoppi putkeen peruuttamalla, sain sen lopuksi liitettyä melkein-seuraamiseenkin. Muut jäävät sujuivat ihan hyvin, maahanmenossa kyynärät jäävät aluksi vähän ylös, mutta korjaa heti itse.

Kaukoja apupalkkaajalla. Tämä meni nyt hyvin kun vire oli korkeampi ja namit vissiinkin aika mainion makuisia. Tällä kertaa Tomera tapitti koko ajan palkkaajaa, mutta eipä sen niin väliä ole kun kerran teki vaihdot hyvin. Ensin tehtiin läheltä paljolla palkalla neljän ja kuuden sarjat, sitten kauempaa vielä jokunen. Kiva jos tämäkin lähtisi nyt edistymään ja saataisiin välimatka kisapituuteen!

Lopuksi vielä pitkä seuraaminen välipalkatta. Vire & ilme oli nyt oikein hyvä, vähän väljyyttä on kyllä mutta treenataan sitä sitten erikseen. Hyvin jaksoi loppuun saakka koko repertuaarin, ja näköjään Tomppakin palkkautuu välissä tehtävillä askelsiirtymillä, jotka ovat sillä vähän liioitellut mutta muuten aika kivat. Pee kysyikin olisiko Tompan seuraaminen mahdollisesti tiiviimpää askelsiirtymien sivu-käskyllä, mutta luulen että ne nyt vaan on niin hauskoja tehdä että sillä tekee ne niin intensiivisesti. Pitää vaan muistaa prepata tavis-seuraamisen tiiviyttä erikseen lyhyillä pätkillä ja runsailla perusasennoilla. Eikä varmaan haittaa jos otetaan aina väliin ihan imuttamallakin.

Paikallamakuu mentiin tekemään lopuksi parkkipaikalle että pääsin auton taakse piiloon. Aikaa oli kolmisen minuuttia josta minuutin verran piilossa. Ja Tomsku piippasi melkein koko ajan! Se oli muutenkin tosiaan tällä kertaa enemmän kierroksilla kuin koskaan, ja ehkä sitä vielä vähän nostatti pikkukaverien äänekäs protestointi autosta ja Peen palkkapussin hypistely. Hyvä tilanne sinänsä, kyllä nyt tuommoiset häiriöt pitäisi jo tässä vaiheessa kestää… 

Olipa oikein hyvänmielen treeni. Toivotaan että Tompan into pysyy jatkossakin noin hyvänä, joskin tuon ääntämisen kanssa pitää ehkä olla tarkempi. Tomera on kyllä ollut muutoinkin iloisempi ja rennompi kuin aikoihin, silläkin taisi olla aika rankka kevät. Ja varmaan tuo fyssarillakäyntikin teki tehtävänsä kun on jumit poissa vaivaamasta.