Olipas taas oikein tahtojen taistelua keskiviikon korvaustunnilla… Kokeiltiin uutta koulutusohjaajaa, Nina Mannerta, ja Tomeran lisäksi paikalla ei ollut muita treenareita kuin Vilma. Uudet kouluttajathan on sinänsä meille jo vähän riskibisnes, mutta lähdettiin kuitenkin kun varauskalenteri näytti tyhjää. Ja Nina sopi meille kouluttajaksi oikein hyvin, toivottavasti päästään toistekin. 

Tomera sitten taas oli ihan oudolla tuulella, ja lähti ensi töikseen vetelemään pukkilaukkaa ympäri hallia ja satunnaisten esteiden yli. Kun se huomasi että hallin toisessa päässä tarjoillaan lohimureketta, se suhasi myös ensimmäisen ratapätkän ehkä yhden oikean esteen suorittaen, ja lisäksi taisi matkalla tehdä jotain omavalintaista juttua. Tehtiin muutama samanlainen yritys ja sitten Tomppa alkoi näyttää jo vähän lannistuneelta kun palkkaa ei tullut, joten pudotettiin vaatimustasoa kahteen hyppyyn. Se sentään onnistui, ja sen jälkeen tehtiin kolmaskin hyppy, jonka jälkeen vaihdettiin ratapätkää.

Edelleenkään Tomera ei ollut juuri kuulolla, kovalla työllä sain sen lähtöön ja oikean esteen yli oikeaan suuntaan. Puomin kontaktit se roiski menemään miten sattuu, tällä kertaa ei tarvinnut sen mielestä koskea lätkiin ollenkaan. Olisi varmaan pitänyt paikata heti, mutta kun oli taas hiukan muutakin paikattavaa.

Kolmannella pätkällä saatiin tehtyä kolmen hypyn valssikuvio toisella kerralla oikein, ekalla kerralla Tomppa karkasi aalle. Ja Nina huomasi sen mikä on itselläkin tiedossa, eli kun Tomera tekee omiaan, jähmettyy ohjaus ihan täysin. Kolmas valssikuvio meni ihan täydellisesti, ja siihen lopetettiin. Myös Ninan mielestä Tomerassa olisi potentiaalia, kunhan sen vaan  saisi ruotuun.

Tokalla kierroksella ajattelin ottaa Tompalle jotain kivaa ja helppoa, eli hypyltä kepeille ja siitä lohimurekkeet. Vaan eipä mennyt taas ihan suunnitelmien mukaan. Ekalla kerralla Tomera kyllä hyppäsi, mutta  lähti sitten keppien vieressä olevalle keinulle. Tokalla kerralla sama juttu ja nyt se juoksi keinun päähän huonosti ja rämäytti sitä. Takaisin palatessaan se mulkaisi keinua nyreän näköisenä, saas nähdä miten keinu seuraavalla kerralla sujuu. Tuon jälkeen se ei sitten enää suostunutkaan hyppäämään ekaa hyppyä, vaan sen mielestä pelkkä pujottelu olisi saanut riittää. Aika monta kertaa koitettiin lähteä hypyltä matkaan, mutta joka kerta Tomera kiersi hypyn ja teki pelkät kepit. Ja joka kerta tietenkin jäi murekkeet syömättä. Myös takaisinpäin tullessa se tarjoili pujottelua. 

Lopulta Tomeran saaminen takaisin hypyn taakse oli niin hankalaa että kaksi kertaa kannoin sen sinne istumaan (kun sain sen jopa kiinni norkoillessaan loppupalkan vieressä), ja lähtöluvalla se ponkaisi rivakasti liikkeelle, ja kiersi taas hypyn kepeille. Lopulta saatiin se palkattua niin että hyppyytinkin sen toiseen suuntaan eli kepeistä poispäin, ja siitä kaarros kepeille ja murekkeelle. Mikä siinäkin on että toiseen suuntaan voi hypätä, mutta toiseen ei? Ja hypyt pidettiin medikorkeudessa, että ei voinut olla kovin vaikeaa! 

Ninan mielestä Tomera ei tarvitse minua agitreeneissä mihinkään, ja vedättää minkä kerkiää. Eilen tuo taatusti pitikin paikkansa, mutta silloin kun se paineistuu, se on kyllä ihan todellista. Ehkä sillä on kuitenkin silloinkin sen verran toimintakykyä kun koskaanhan se ei paineistu niin kovin ettäkö se ei tekisi esim. pannasta nykäisemällä tai namilla vetämällä…  Noista meidän surkeista lähdöistä saatiin myös noottia – kun Tomera ei tahdo tulla lähdössä viereen, lähettelen sitä matkaan miten sattuu ja sehän ei ole kovin suotuisaa onnistumisen kannalta. Eli pitäisi vaan jotenkin saada Tomera lähtöön niin että se keskittyisi jo edessä olevaan harjoitukseen.

Mutta mieluummin näinkin että Tomppa rallattelee iloisena omiaan, kunhan vaan ei paineistu. Tähän saakkahan sitä on kehuttu kun on väliaikoina mennyt esteitä ominpäin, mutta nyt saa sekin loppua. Samoin sitä on palkkailtu silloin kun se on radalla tehnyt omiaan, kun aina on vedottu siihen että se on johtunut ohjausvirheistä. Luultavasti näistä kuitenkin 90% on ollut ihan vaan sitä että Tomera on  itse valinnut mitä se tekee ja mitä ei. Ei siis ihme jos sille on vähän hämärän peitossa agilityn säännöt ja se mistä palkka kulloinkin tulee. Ja juuri tuommoiselle koiralle kun kaiken pitäisi olla mustavalkoista ja vakioitua.

Mielenkiintoinen eläin tuo Tomsku, ei voi muuta sanoa. Jännityksellä odotamme mitä viikonlopun hyppykurssi ja maanantain Outin treenit tuovat tullessaan.